Tekoälyn hyödyntäminen eri prosesseissa ja menetelmissä on perusteltua, mutta suunnittelijan täysimääräinen korvaaminen on vielä mahdotonta. Sen sijaan tekoälyn täydellinen sivuuttaminen tekee suunnitteljasta vääjäämättä tehottoman. Prototypoinnin tehostaminen, tiedon analysointi, variaatioiden luominen ja toiminnallisuuksien testaaminen. Työvaiheet, joissa tekoälyä voi hyödyntää lisääntyvät jatkuvasti. Nopeasti muuttuva kenttä vaatii hereilläoloa myös siellä toimivilta ammattilaisilta.
Prototypointi, varsinkin käyttöliittymien ja sen osien suunnittelussa.
Käyttäjätutkimusten ja -tiedon analysointi sekä hyödyntäminen.
Virheiden ja poikkeavuuksien etsiminen.
Prototyyppien kääntäminen koodiksi.
Yksilöidyt käyttöliittymät
Figma ja muut suunnitteluohjelmistot käyttävät suuresti resursseja AI-työkaluiden kehittämiseen, joka on hyvä asia myös suunnittelijalle. Tuttu ympäristö, uusia ja tehokkaampia mahdollisuuksia. Tekoäly mahdollistaa useiden variaatioiden luomisen saman tiedon pohjalta.
Tarve ihmislähtöiselle suunnittelulle ei ole tekoälystä huolimatta vähenemässä. Melkein uskallan väittää päinvastaista. Asiakkaiden ja käyttäjien ymmärrys on edelleen tärkeässä asemassa, kun luodaan toimivaa ja selkeää palvelua. Tekoälyn hyödyt tulevat esille asiakkailta saadun tiedon analysoinnissa ja käyttämisessä. Esimerkkinä asiakashaastattelun äänitiedostojen litterointi ja tekstin analysointi. Haastatteluna saatu tieto helposti taulukkoon ja jatkojalostettavaksi. Tekoälyn vahvuus tiedonhallinnan parissa on jo lähes itsestäänselvää.
Sivun ulkoasun ja käyttöliittymän yhtenäisyys on helposti tarkastettavissa tekoälyn avulla. Esimerkiksi fonttien yhtenäisyyden tarkastaminen voi viedä manuaalisesti suoritettuna todella kauan. Sama koskee myös saavutettavuutta.
Muotoilijoiden, kehittäjien ja muiden sidosryhmien välinen kuilu kapenee tekoälyn avulla. Prototyyppejä voidaan muuttaa kehittäjäystävällisemmiksi ja joissain tapauksissa luoda jopa valmista koodia.
Tekoäly mahdollistaa räätälöityjen palveluiden rakentamisen, kuten esimerkiksi Spotifyn kuunteluhistoriaan perustuvat kappale-ehdotukset tai evästeiden mukaan mukaan muuttuva sisältö. Yksittäisen käyttäjän luoman tiedon eristäminen ja käyttäminen on mahdotonta ilman koneoppimista tai tekoälyä.
Lyhyesti, ei. Tekoälytyökalut ovat tehostaneet suunnittelua, mutta tekoäly ei kuitenkaan osaa itsenäisesti hahmottaa ihmisten motivaatioita, haasteita ja tavoitteita palvelun käyttämiseen liittyen. Ihmisten ymmärtäminen on edelleen avainasemassa tuotteita ja palveluita suunnitellessa. Oikeanlaisten kysymysten kysyminen, todellisten intressien selvittäminen ja tärkeän tiedon suodattaminen jäävät edelleen muotoilijan ratkaistaviksi. Mitä enemmän tietoa on saatavilla, sitä helpommin siihen eksyy.
Tekoäly ei myöskään ymmärrä empatiaa. Ilman empatiaa on mahdotonta luoda onnistunutta käyttäjäkokemusta.
Ammattilainen osaa käyttää työkaluja paremmin kuin ulkopuolinen. Tekoäly ei voi toimia autonomisesti, joten tehokkaaseen työskentelyyn vaaditaan edelleenkin ohjaaja. Ammattilainen osaa myös hahmottaa, mitkä tehtävät on hyvä jättää tekoälyn hoidettavaksi, ja mitkä on tehokkaampaa hoitaa manuaalisesti.
Muotoilu on iteratiivinen prosessi, joten oikeiden muutosten löytäminen ja ongelmien ratkaiseminen on avainasemassa. Tekoäly osaa tuottaa rajattomasti variaatioita, mutta niiden tulkitseminen ja valinta on edelleenkin tehokkaampaa jättää ihmiselle.
Tämän kanssa tulee olla tarkkana. Tekijänoikeudet ja tietoturva ovat painavia asioita, jotka jostain syystä unohtuvat todella monella tekoälyä käyttävällä taholla. Miten käytettävä tekoäly on opetettu? Mitä tietoa tähän on käytetty? Miten palveluntarjoaja käyttää syötettyä tietoa? Onko käytettävän tiedon alkuperäinen tekijä tietoinen käytöstä? Muutamia kysymyksiä, joihin on hyvä vastata ennen materiaalin luomista.
Suljettujen ja paikallisten tekoälyjen käyttäminen on jo standardi useassa yrityksessä. Yrityksen tietojen joutuminen vääriin käsiin voi pahimmassa tapauksessa vaarantaa koko liiketoiminnan, joten tietoturva ei ole kevyt asia. Tämä on hyvä ottaa huomioon tiedon lisäksi myös mediaa käsitellessä.
Tekoälyllä luotua mediaa on kaikkialla. Mutta kuinka suuri osa tästä materiaalista noudattaa tekijänoikeuksia? Alkuperäiset ja referensseinä käytetyt materiaalit jäävät usein mainitsematta. Hyvä nyrkkisääntö on, että jos joudut kirjoittamaan taiteilijan nimen promptiin luvatta, olet kielletyllä alueella. Yhtälailla olemassa olevan median käyttäminen referenssinä vaatii luvan. Uskon, että tekijänoikeuksien huomiointi tekoälyllä tuotetun materiaalin osalta tulee muuttumaan lähitulevaisuudessa.
Kaikki työkalut eivät kuitenkaan ole laittomia tai huonoja. Kuvien retusointi, rajauksen muuttaminen, objektien poistaminen ovat loistavia esimerkkejä tekoälyn hyödyntämisestä. Tässäkin asiassa ammattilaisen tietotaito on hyväksi. Luotan, että muotoilijat ymmärtävät ja vaalivat tekijänoikeuksia omassa toiminnassaan.
Tekoäly on työkalu, jonka hyödyntämättä jättäminen on yksinkertaisesti tyhmää. Sen turvalliseen sekä eettiseen käyttöön kuitenkin liittyy paljon vastuuta ja opeteltavaa. Tekoäly tehostaa muotoilijan työtä, mutta täydeksi korvaajaksi siitä ei ole. Tuotteet ja palvelut suunnitellaan (ainakin toistaiseksi) ihmisille, eikä tekoäly vielä ymmärrä inhimillisyyttä kuten osaava muotoilija.
Ps. tätä artikkelia ei luotu tekoälyn avulla.
Lisää luettavaa:
https://uxdesign.cc/a-practitioners-journal-on-navigating-ux-in-the-age-of-ai-97f0a11e8319