Yksinkertainen kuvaus käytettävyydelle on se, miten helppoa tuotteen tai järjestelmän käyttäminen on. Jacob Nielsen jakaa käytettävyyden arvioinnin viiteen osa-alueeseen:
Opittavuus. Kuinka helposti käyttäjät pystyvät suorittamaan tehtäviä ensimmäisellä käyttökerralla?
Tehokkuus. Kuinka nopeasti käyttäjät pystyvät suorittamaan tehtäviä?
Muistettavuus. Säilyykö käyttäjien taito suorittaa tehtäviä, vaikka käytöstä tulisi taukoa.
Viheettömyys. Kuinka paljon käyttäjät tekevät virheitä ja millaisia nämä virheet ovat? Onko virheistä mahdollista palata takaisin?
Tyytyväisyys. Kuinka miellyttävää palvelua on käyttää? (Nielsen 2012.)
Käytettävyyttä voidaan arvioida erilaisin menetelmin, laadullisesti tai määrällisesti, mutta yksi yleisimmin käytetyistä menetelmistä ovat heuristiikat.
Kuinka hyvin käyttäjälle kerrotaan toiminnan vaihe?
Käyttääkö järjestelmä yleisesti ymmärrettävää kieltä?
Kuinka paljon käyttäjällä on oikeuksia ja vapauksia?
Onko käytetty kieli ja visuaaliset elementit yhtenäisiä tarkoitukseltaan sekä toiminnaltaan?
Estääkö järjestelmä virheellisen toiminnan?
Muistaako järjestelmä käyttäjän suorittavat tehtävät ja valinnat?
Voiko harjaantunut käyttäjä suorittaa tehtäviä muita tehokkaammin?
Onko järjestelmä esteettinen ja selkeä?
Ohjaako järjestelmä virheiden tunnistamiseen ja niiden selvittämiseen?
Onko käyttäjälle saatavissa ohjeita? (Nielsen 1994.)
Heuristisen analyysin vahvuutena on se, ettei sitä välttämättä tarvitse tehdä ammattilaisen toimesta. Käytettävyyttä voidaan tutkia määrällisesti (kvantatiivisesti) tai laadullisesti (kvalitatiivisesti). Esimerkiksi käyttäjien tutkiminen yhtenä isona massana on määrällistä tutkimusta. Laadullinen tutkimus voi sen sijaan keskittyä yhteen käyttäjään, jonka havainnointi suoritetaan asiaan perehtyneen ammattilaisen toimesta.
Käytettävyyteen vaikuttaa suuresti myös järjestelmässä käytetty teksti. Tekstille määritetään vaatimuksia myös digipalvelulaissa, sekä selkeälle kielelle on luotu oma standardi. Eeva Öörni on kirjoittanut oppaan asiakastekstien käytettävyyteen. Selkeä kieli, toimivat tekstit kirja lähestyy kielenhuoltoa asiakaslähtöisyyden ja ihmisen kognition näkökulmasta. Suosittelen kirjaan tutustumista jokaiselle, joka työskentelee asiakastekstien, saavutettavuuden tai digitaalisten palveluiden parissa. Alla muutamia nostoja kirjasta:
Silmäilevän lukutavan yleistyminen. Lukeminen ei tapahtu alusta loppuun, vaan haluttu tieto pyritään löytämään tekstistä nopeasti.
Ammattikieli on hyvä muuttaa yleiskieleksi.
Käytä lyhyitä virkkeitä ja lukijalle tuttuja sanoja.
Vältä kielikuvia ja lauseenvastikkeita.
Sano asiat tavallisesti.
Kiinnitä huomiota tekstin sävyyn. Millainen tilanne, tunne tai tarve lukijalla on? (Öörni 2024.)
Hyvä käytettävyys voi olla täysin huomaamatonta, mutta huono käytettävyys voi johtaa jopa vaaratilanteisiin. Käytettävyys onkin yksi tärkeimmistä käyttökokemukseen vaikuttavista asioista.
Muotoilijan pitää ymmärtää oma roolinsa palvelua suunnitellessa. Liian poikkeava ja visuaalisesti tyylitelty käyttöliittymä voi tehdä palvelun käyttämisestä vaikeaa. Tuote tai taide nousevat huomattavasti paremmin esille silloin, kun ympäröivä tila on selkeä ja yksinkertainen. Itseilmaisulle ja luovuudelle on tilaa, mutta niiden käyttö tulee olla harkittua.
Lähteet:
Nielsen 2012. https://www.nngroup.com/articles/usability-101-introduction-to-usability/
Nielsen 1994. https://www.nngroup.com/articles/ten-usability-heuristics/
Öörni E. 2024. Selkeä kieli, toimivat tekstit. Helsinki. Kauppakamari.