Saavutettavuudella tarkoitetaan sellaista aineettoman ympäristön toteutustapaa, jossa palvelut ja viestintä soveltuvat kaikille, toimintakyvyn rajoitteista huolimatta. Hyvää saavutettavuutta on myös monimuotoisuuden huomioiva ilmapiiri ja asenne. Saavutettavuutta voidaan sanoa aineettoman ympäristön esteettömyydeksi. (Invalidiliitto 2022.) Saavutettavuuden vaatimukset on määritelty digipalvelulaissa, joka pohjautuu eurooppalaiseen standardiin EN 301 549. Standardissa viitataan kansainväliseen WCAG-ohjeistukseen. (Traficom).
Digitaaliset palvelut rakentuvat suurelta osin visuaalisista elementeistä ja tekstistä. Tämän vuoksi onkin tärkeää ymmärtää yleisimpiä näkökyvyn ja kielenhallinnan rajoitteita.
Kiinnitä huomiota näihin asioihin:
Riittävä kontrasti. WCAG 2.1 -taso AAA:n mukaan riittävä kontrastisuhde 17 pisteen kirjasinleveydelle on 7,0 : 1. Voit testata värien kontrastiarvoja esimerkiksi Adoben helppokäyttötyökalulla.
Tekstin koko. Tekstin tulee olla riittävän suurta jokaisella laitteella.
Käytetyt kirjasimet. Kaikki kirjaisimet eivät ole saavutettavia.
Tekstien tausta. Huolehdi, ettei tekstiä ole sijoitettu kirjavan tai samanvärisen taustan päälle.
Kuvien tekstit. Kuvilla tulee olla tekstimuotoiset kuvaukset näytönlukijaa varten.
Värit. Toteutuuko riittävä kontrastisuhde, jos käyttäjä on esimerkiksi punavihersokea?
Elementtien sijainti. Tukeeko käyttöliittymä yleisiä toimintamalleja? Katse liikkuu luonnollisesti vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas.
Tiedon hierarkia. Mikä tieto on käyttäjälle tärkeää? Mihin katseen tulee kohdistua ensin.
Saavutettavuus tulee toteutua myös palvelun teksteissä. Käyttäjä liikkuu valikoiden, painikkeiden ja polkujen avulla, joten myös niiden kirjoitusasulla on merkitystä. Eeva Öörni käsittelee saavutettavan tekstin ominaisuuksia kirjassaan Selkeä kieli, toimivat tekstit. Öörni painottaa tekstin yksinkertaisuutta ja yleiskielisyyttä. Tekstin ei tarvitse olla selkokieltä, mutta useassa tapausessa sen käytöstä ei ole haittaa. Öörnin mukaan hyvä teksti ei vaadi lukijalta ponnisteluja. Kognitiivisesti kevyt teksti ei sisällä esimerkiksi kielikuvia, lauseenvastikkeita tai ammattisanastoa. (Öörni 2024.)
Helposti voisi ajatella, että saavutettavuus vie mahdollisuuden luovan ja mielenkiintoisen sisällön tuottamiseen. Näin ei kuitenkaan mielestäni ole. Käyttöliittymä tai palvelu ei itsessään saa olla monitulkintainen tai liian poikkeava. Palvelun käyttö ei saa vaatia semioottista analyysia tai muotoilijan todellisten intressien selvittämistä. Selkeä ja yksinkertainen ympäristö nostaa huolitellut visuaaliset elementit automaattisesti valokeilaan. Esimerkiksi taidegallerioiden taustat ovat useasti tarkoituksella tasaisia ja valkoisia, että itse taideteos nousee paremmin esille. Sama ajatusmalli koskee mielestäni myös toimivia aineettomia ympäristöjä. Saavutettavuutta ei siis pidä nähdä luovuuden rajoitteena.
Saavutettavuuden vaatimukset koskevat varsinkin julkisia palveluita, mutta digipalvelulaki koskee kasvavissa määrin myös yksityisiä toimijoita. Saavutettavat palvelut ja sivustot ovat useasti helppokäyttöisiä myös sellaiselle käyttäjälle, jolla ei ole merkittäviä toimintakyvyn rajoitteita. Saavutettavuus on siis hyvä pitää mielessä, vaikka palvelu olisi suunnattu hyvin rajatulle käyttäjäkunnalle. Saavutettava palvelu on hyvin usein toimiva myös käytettävyydeltään.
Invalidiliitto 2022. https://www.invalidiliitto.fi/esteettomyys/tietoa-esteettomyydesta-ja-saavutettavuudesta/saavutettavuus
Öörni E. 2024. Selkeä kieli, toimivat tekstit. Helsinki. Kauppakamari.